VAUVAT JA LAPSET

Vauvojen ja pienten lasten vyöhyketerapia

Kerron seuraavassa tekstissä vauvojen vyöhyketerapiasta,
mutta kaikki samat asiat pätevät myös pieniin lapsiin.

Vauvojen vyöhyketerapia on hyvin lempeää. Hoito tehdään koko keholle – päästä varpaisiin. Teen hoidon vauvan ehdoilla enkä tuota kipua lapsellesi. Koko hoidon ajan kuuntelen ja havannoin vauvan eleitä ja viestejä sekä huomioin ne hoito-otteissani. Hoitoa tauotetaan tarpeen mukaan, sillä joskus voi olla tarpeen rauhoitella vauvaa tai pitää esim. imetystauko kesken hoidon.

Toisinaan törmään siihen, että vauvojen vyöhyketerapia sekoitetaan vauvahierontaan. Näillä hoidoilla on toki paljon yhteistä ja molemmilla hoitomuodoilla on saatu hyviä tuloksia vauvojen hoidossa, mutta vyöhyketerapia kuitenkin eroaa vauvahieronnasta siten, että vyöhyketerapian keinoin hoito voidaan selvästi kohdentaa juuri niiden heijasteiden käsittelyyn, jotka liittyvät vauvan haasteisiin ja tarvitsevat hoitoa. Olen käynyt oman vauvani kanssa opiskelemassa myös vauvahierontaa, joten minulla on kokemusta siitäkin.

Hoidossani käytän luonnollisia hierontaöljyjä, jotka pehmentävät hierontaotteita ja saavat käsittelyn tuntumaan miellyttävältä. Hoito tehdään vauvan paljaalle iholle, ja jo tällä kosketuksella on paljon merkitystä vauvan hyvinvoinnille.

Kuvassa vauvan jalat käsien sisällä

Kuinka usein vauvaa hoidetaan

Hoitosuunitelma on tärkeä myös vauvojen vyöhyketerapian kohdalla. Jos oireilu on akuuttia, hoito tehdään vauvan oireiden mukaan alkuun 2-7 päivän hoitovälillä ja sitten harvennetaan. Joskus yksikin hoitokerta voi tuoda suurta helpotusta, mutta suosittelen varautumaan varsinkin koliikkivauvan kohdalla 3-6 hoidon sarjaan, jotta tuloksista saadaan laadukkaampia ja pysyvämpiä. Vauvojen kohdalla hoito vaikuttaa usein kuitenkin nopeampaa kuin aikuisilla, koska oireet eivät ole vielä kroonisia.

Vauvojen vyöhyketerapia rentouttaa vauvan/lapsen kehoa ja rentoutumisen myötä kehossa tapahtuu monia positiivia asioita:

  • Verenkierto paranee
  • Aineenvaihdunta vilkastuu
  • Hengitys tehostuu
  • Kuona-aineiden poistuminen paranee
  • Keho ja mieli lepäävät
  • Hormoni- ja entsyymituotanto paranee
  • Immuunipuolustus vahvistuu
  • Palautuminen ja toipuminen aktivoituvat
  • Unenlaatu paranee
  • Kipu ja särky vähenevät
Kuvassa vauvan käden terapeuttista hierontaa

Milloin ja minkä ikäisenä vauvaa hoidetaan

Vauvaa voidaan hoitaa heti syntymän jälkeen, vaikka ei olisi mitään oireita. Hoito auttaa vauvaa toipumaan syntymän aiheuttamista rasituksista sekä mahdollisista lihasjännityksistä. Vyöhyketerapia on parhaimmillaan ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää hoitoa. Monesti vyöhyketerapiaan hakeudutaan kuitenkin vasta silloin, kun vauva alkaa oireilla. Hoitoon kannattaa tulla mahdollisimman pian oireiden alettua.

Vyöhyketerapialla tasapainoitetaan vauvan kehoa. Yleisimpiä aiheita, joiden vuoksi hoitoon hakeudutaan ovat: suolisto-oireet, allergiat, unihäiriöt, kehon jännitystilat, syntymätraumat, kehon hahmottamisen ja liikkumaan oppimisen vaikeudet.

Mitä mukaan hoitoon

Hoitoon kannattaa ottaa mukaan vauvalle tutti (jos vauva sellaista syö), mahdollisesti vesipullo sekä rennot ja helposti riisuttavat vaatteet.

Huomioi: Jos vauvasi itkee epätavallisen paljon tai on selkeästi kipeä, on hyvä viedä hänet ensin lääkäriin, jossa voidaan poissulkea sairaudet. Vyöhyketerapia ei kilpaile lääketieteen kanssa.

Pientenkin lasten kohdalla, varsinkin jos lapsellasi on pelkotiloja tai jännitystä,
voidaan vyöhyketerapiahoidon päätteeksi tehdä myös lyhyt EFT-hoito. 
Olen kokenut myös omien lasten kohdalla EFT:n hyödyt moneen eri aiheeseen.

Suomalainen tutkimus vauvojen vyöhyketerapiasta

Koulu- ja luonnonlääketieteen yhteistutkimus:

  • Lohjalla vuonna 2018 toteutettu hanke, jossa tutkittiin vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta koliikin hoitomuotona.
  • Tutkimuksessa oli mukana 35 vauvaa.
  • Tutkimukseen osallistuneet äidit olivat keskimäärin 30-vuotiaita, noin puolet heistä ensisynnyttäjiä.
  • Vauvoille annettiin koko kehon vyöhyketerapiaa, jossa käsiteltiin jalkapohjat, jalat, vatsa, selkä, niska, kädet ja korvalehdet hieroen ja painellen.
  • Miltei puolella mukana olleista vauvoista koliikkioireilu loppui ja muillakin lievittyi.
  • Tutkimus toteutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Lohjan kaupungin yhteistyönä.
  • Tutkimuksen rahoitti Lapsi ja Luonto Säätiö (siirryt toiseen palveluun linkistä: https://www.lapsijaluonto.fi/).